maanantai 30. kesäkuuta 2008

Motor City - nimensa veroinen!

Mimin ja Riccin uima-allas
Greenfield Villagen edustalla

Kaunis englantilaistyyppinen talo ja puutarha




Erik ja huisi tikkari

Shatila-leipomon herkkuhylly


General Motorsin paamaja Detroitissa

Tois puol jokke on Kanada

Strawberry tree in the making

Scottin juhlissa


Lomamatka Dearborniin Katen aidin luokse on nyt takana, ja oli kylla hauska reissu! Oli hienoa paasta tien paalle ja nahda milta tama Keskilansi nayttaa moottoritielta katsottuna :)

Sullottiin siis koko konkkaronkka autoon ja ajettiin torstai-iltana Indianan halki Michiganiin ja Dearbornin kaupunkiin, joka on ihan Detroitin kupeessa. Aikavyohykekin vaihtui matkalla, joten paasimme perille vasta puolenyon jalkeen paikallista aikaa. Katen aiti ja hanen mies ottivat meidat kuitenkin sydamellisesti vastaan ja kauhea passaus alkoi heti :D Mimin ja Rickin talo on aivan upea, niin iso ja kauniisti sisustettu!

Kun herasin seuraavana aamuna oli poyta katettu ja runsas aamupalatarjoilu esilla. Nautittiin siina sit bagelit ja kahvit uima-altaan vieressa istuskellen ja auringossa paistatellen, ei hullumpaa! Iltapaivalla lahdettiin Greenfield Villageen, joka on Ford-yhtion omistama ulkoilmamuseo. Koko Detroitin ja Dearbornin elinkeinoelamahan pyorii Fordin ymparilla, ja sen kylla huomaa jo paikallisten autoista: suurin osa on Ford-merkkisia. Yhtio on myos rakennuttanut tyontekijoille kokonaisia asuinkortteleita. Greenfield Village sijaitsee ihan Fordin testausalueen vierssa, ja kaikki firman prameat paakonttorit ovat myos lahistolla.

Itse Village oli siis Amerikan historiaa esitteleva kyla, jonne on tuotu kaikenlaisia rakennuksia, kuten tuulimyllyja, orjien hokkeleita, kuuluisten henkiloiden taloja sun muuta. Kavin mm. Noah Websterin, sanakirjanlaatijan talossa ja nain Edisonin tyopajan ja ekan hehkulampun :)

Historiallisen iltapaivan jalkeen oli vuorossa pala Dearbornin nykypaivaa. Kaupunki on nimittain kuuluisa valtavasta maarasta Lahi-idasta tulleista maahanmuuttajistaan. Niinpa kaytiin ihanassa Shatila-leipomossa, jonka hyllyissa oli mahtava kirjo erilaisia leivoksia ja pasteijoita. Tekopalmujen alla mutustettiin kookoksen ja pistaasin makuisia kakkusia ja ihasteltiin kulttuurien kohtaamista :)

Kotona meita odottikin pienoinen yllatys: Kira-koira oli paassyt portin yli kellarista ja tullut ylos keittioon, hypannyt ruokapoydalle ja popsinut kokonaisen kahvikakun poskeensa! Kakkua peittanyt lasinen kupu oli pudonnut lattialle mutta sailyi sentaan ehjana :) Jotain tamantyylista kylla osattiin odottaa, silla viime Kiitospaivana Kira kuulemma rohmusi kokonaiset kaksi kakkua poydan paalta! Meille ihmisille sen sijaan haettiin iltaruoaksi La Pita -ravintolasta itamaisia herkkuja, kuten hummusta, viininlehtikaaryleita ja kibbieta. Nalkaa ei meinaan tosiaankaan tarvinnut nahda talla reissulla!

Lauantaiaamupaivalla huristimme Detroitiin, silla Katen mukaan mun taytyi kokea miten erilainen kaupunki se on Chicagoon verrattuna. No olihan se, silla Chicagon ihmisvilinaan verrattuna Detroit tuntui suorastaan aavekaupungilta! Siis lauantaina kadut ihan ammottivat tyhjyyttaan, vain jattilaiscitymaasturit jyllasivat pitkin teita! Detroit on todellakin autoille tehty, varsinaista liikekeskustaa ei edes ole vaan kaikki on hajallaan. Suuri osa vanhoista, komeista liikehuoneistorakennuksista on tyhjillaan silla autotehtaat ajoivat kaiken muun toiminnan pois keskustasta. Ainoat nakemisen arvoiset rakennukset ovatkin Detroit-joen rannassa kohoavat General Motorsin pilvenpiirtajat, jotka huokuvat 70-luvun kultakauden henkea. Kaupunki yrittaa tosin kehittaa ydinkeskustaa jalankulkijoille ystavallisemmaksi, ja joenvarsi onkin jo rempattu hienoksi. Suoraan vastarannalla haamottaakin sitten Kanada! Detroit on ainoa paikka Jenkeissa, missa Kanadaan pain katsotaan etelaan.

Myohemmin iltapaivalla menimme kaymaan Rickin veljenpojan valmistujaisjuhlissa. Oli tosi mielenkiintoista nahda, miten taallapain vietetaan valmistujaisia! Paikalla oli enimmakseen ystavia ja sukulaisia, ja tilaisuus oli paljon epamuodollisempi kuin suomalaisten ylpparit. Tarjolla oli kaikenlaista naposteltavaa ja taas ah-niin-epaluonnollista sinivihreaa taytekakkua :D Kate, Mimi ja mina olimme tehneet aiemmin paivalla mansikkapuun jalkkaripoytaan, ja se kerasi paljon kehuja!

Itse juhlan paahenkilo edusti kylla niin stereotyyppista jenkkipoikaa kuin olla ja voi, se pelaa jaakiekkoa ja on uimajoukkueessa, ja hymykin on oikeaoppisesti mallia Pepsodent :D Ja tietysti ubersosiaalinenkin viela! Mutta oli tosi kiva kun Mimi esitteli mut monille sukulaisille ja keskusteltiin tietenkin latkasta (Detroit Red Wingshan voitti Stanley Cupin kuten kaikki tietaa ;))

Loppulauantai sujui rauhallisissa merkeissa terassilla istuskellen. Sunnuntaibrunssin jalkeen olikin sitten aika lahtea paluumatkalle kohti Chicagoa. Viitisen tuntia autossa taittui taas kivuttomasti DVD-soittimen ja iPodin kera :) Oli kylla tosi mukava viikonloppu, en malta odottaa
heinakuun loppua, jolloin mennaan Katen suvun mokille Pohjois-Michiganiin!

Talla viikolla sen sijaan on odotettavissa lisaa syomista Taste of Chicago -ruokafestarin, seka tietty itsenaisyyspaivan barbequen merkeissa. Eikun sinipunavalkoiset nauhat, banderollit ja plakaatit esiin ja konfettitykit lataukseen!

maanantai 23. kesäkuuta 2008

Easy living







Kolmas viikko taalla rapakon takana on mennyt aika lunkisti, mitaan suurempia tapahtumia ei ole ollut mutta toisaalta on ollut mukavan arkista. Viime keskiviikkona paasin tosin todistamaan periamerikkalaista koko perheen urheilutapahtumaa, eli baseballmatsia Chicago White Soxin kotiareenalla. Taytyy sanoa, etta tunnelma oli mahtava, heti alun kansallishymnista alkaen. Eikun kasi sydamelle ja "Oh, say can you sing..." :D Osalle ihmisista ottelu tuntui tosin olevan enemman sosiaalinen syomistapahtuma kuin janna peli. Mutta mikas siella olisi ollut syodessa kun joka puolelta pursuaa hot dogeja, pretzeleita, hattaraa, funnel cakea ja tietty olutta :) Loppuviikosta julkaistiin muuten jarisyttava uutinen: Australialaiset ovat ohittaneet amerikkalaiset maailman lihavampana kansakuntana! Itse baseballmatsihan siis paattyi hienosti White Soxin voittoon, jota juhlistettiin komeilla ilotulituksilla.
Tom oli jo aikaisemmin leikkisasti varoittanut mua perheen alttiudesta yllatyksille ja kommelluksille, ja kertoi etta heidan mottonsakin kuuluu "It's always something". Tama tuli todistettua viimeistaan viikonloppuna pariinkin otteeseen kun tiskikone hajosi ja uutta odotellaan edelleen saapuvaksi. Jotain hamminkia kuljetuksessa, tottakai. Erik taasen satutti jalkansa ja joutuu olemaan poissa harrastuksista jonkin aikaa. Hanella piti myoskin olla hauskat synttarijuhlat tiedossa lauantaille paintballin muodossa, mutta koska juuri Erikin kutsusta puuttui oikea kellonaika, olivat muut jo ehtineet lahtea kun ma vasta vein pojan synttarisankarin kotiin... No, ihmehan se olis jos kaikki sujuisi aina kuin rasvattu nainkin isossa perheessa :)
Kate aloitti viime viikolla nelipaivaisen tyoviikon, eli han oli perjantaina vapalla. Se paiva menikin tosiaan tiskikonetta metsastaessa, mutta illalla kaytiin sit Katen kanssa leffassa katsomassa You don't mess with the Zohan. Oikein viihdyttava Adam Sandlerin peruskomediahan se oli. Tom oli viikonlopun tyomatkalla Torontossa, ja me muut oleiltiin sit vaan kotosalla kun pojilla oli kaikenlaisia peleja. Oli kauhean laiskottelija-olo kun ei mun tarvinnut tehda oikeestaan mitaan kolmeen paivaan!
Tanaan kavin sitten jo kolmatta kertaa elokuvissa kun menin poikien kanssa katsomaan Kung Fu Pandaa. Eipa mennyt sekaan raha hukkaan kun oli taas hauska ja sympaattinen raina :) Talle viikolle ei ole sen kummempia suunnitelmia, mutta viikonloppuna on tiedossa matka Detroitiin Katen aidin luokse. Jee, paasen siis tien paalle ja maisemia ihmettelemaan! Luulin, etta Detroit olisi isokin metropoli mutta ei siella ole Helsinkia enempaa asukkaita :S Kaupunkihan on kuuluisa autoteollisuudestaan, ja muutenkin autoilu on siella oikein elamantapa. Se selittaa myos Katen autohulluuden ja sen, etta lahiaikoina menemme noutamaan perheen kolmatta autoa Michiganista! Mutta eipas olekaan mika tahansa auto, vaan hieno vanha Mustang! Kelpaa Alexinkin ajella silla sitten ensi vuonna... :) Ehka minakin paasen koittamaan, jihaa! Muuten en kylla oo innoissani tasta takalaisesta jattilaisautovimmasta. Jarkyttavan kokoisia citymaastureita porraa Oak Parkinkin keskustassa. Taa on kuitenkin onneksi niin vehreaa seutua ja taynna valtavia puuvanhuksia jotka saa kylan tuntumaan puhtaalta ja raikkaalta autoista huolimatta.

maanantai 16. kesäkuuta 2008

Urheilua ja vammoja

Takapiha ja uima-allas :)
Nakyma terassille. Kaksi naapuritaloa ovat tyhjillaan
joten pihaa on kaytannossa triplasti!

Kate ja Tom grillipuuhissa.


Mun sanky! Rinkka ei enaa loju tuolla alla :)



Tallaisen kakun olivat pyorayttaneet pojille ja valmentajalle!
Hieman tuo sininen ja oranssi kreemi epailyttivat...




Pojat valmistautuvat syomaan omat paansa! Erik punaisessa paidassa.





Viikonloppu vierahti kuin hujauksessa, ja olin jo melkein unohtaa mita perjantaipaivan ohjelmaan kuului. Jos ei mitaan mullistavaa tapahdu pariin paivaan niin mulla menee asiat heti sekaisin enka muista mita oon tehnyt milloinkin :) No kuiteskin, perjantaina oli tosiaan kiireinen paiva molemmilla pojilla pelien suhteen. Erikilla oli perakkain futis- ja baseballmatsit! Kate ja mina oltiin katsomassa kaikkia peleja, vaihdettiin vaan valilla paikkaa kahden kentan valilla :D Pojat tahkosivat kukin tahollaan maaleja ja juoksuja joten illalla juhlistettiin menestysta kiinalaisella take awaylla :)
Lauantaiaamuna lahdin Katen seuraksi taas North Riverside Malliin, sielta tarttui kuin vahingossa mukaani bikinit seka oikeesti tarpeelliset lenkkarit. Ja voi autuutta: sain kuin sainkin lipun Coldplayn keikalle taalla Chicagossa 23. heinakuuta! Ihanuuksien ihanuus! Loppupaivan vietin sitten omillani, kavin ensin tsekkaamassa toisen Oak Parkin uimastadioneista, jossa pulikoin ja otin arskaa pari tuntia. Liian karistymisen pelossa en kuitenkaan viitsinyt maata liian kauaa vaan polkaisin takaisin kotiin ja lahdin suihkun kautta leffaan katsomaan Sex and the Citya. Taytyy tunnustaa, etta elokuva itsessaan ei kylla vakuuttanut. Paljon mielenkiintoisempi oli kokemus amerikkalaisesta leffateatterista! Heti ovella mua tervehti semmonen vuoren kokoinen turvamies sanoin "Hey supermodel!" Haha, mikas siina... Pieni limu ja popcorn kuuluivat tietysti asiaan, mutta kuten arvata saattaa, "small" tarkoittaa kaytannossa 0,75 litran mukia ja amparillista poppareita :D
Sunnuntaina paatin sitten ottaa upouudet lenkkarit kayttoon, ja lahdin fiksusti keskipaivan paahteeseen lenkille, ilman aurinkorasvaa taas tietenkin! No, ei siina mitaan mutta heti alkutaipaleella jostain tuntemattomasta syysta kompastuin omiin jalkoihini ja kaaduin saareni paalle asfalttiin. Matka kuitenkin jatkui, holkkasin iloisesti varmaan kuus mailia mutta sit kotona alkoi saari turpoamaan :( Ei mitaan vakavampaa kuitenkaan, pikkasen vain aristaa kavella ja jalka on kohta sinikirjava. Muutenkin oon kolhinut itseani ihan kiitettavaan tahtiin!
Sunnuntai-ilta olikin sitten yhta juhlaa, nimittain Erikin futisjoukkueen kauden paatosjuhlaa. Kekkerit pidettiin taalla meilla, silla takapihan terassilla oli runsaasti tilaa istua ja pojilla tilaa temmeltaa. Iltaa vietettiin burgereita ja hodareita grillaten seka "adult beveragea" siemaillen ja mun kohdalla uusiin ihmisiin tutustuen. Tuntuu, etta oon tanaan vasyny ihan pelkasta yleisona olemisesta ja juhlimisesta! Sita ei kehtaa aaneen sanoa... :D
Talle viikolle onkin sitten tiedossa ainakin ison luokan baseball-matsi kun mennaan katsomaan Chicagon omia poikia White Soxeja. Saa nahda tajuanko pelista mitaan, mutta tunnelman luulisi olevan silti upea!

perjantai 13. kesäkuuta 2008

Panic at the Mall!!

Perjantai 13. valkeni taallakin puolella maapalloa. Paiva osoittautui heti nimensa veroiseksi kun avasin tuossa puolisen tuntia sitten oven katonkorjaajamiehelle. Sattui nimittain niin, etta en huomannut pitaa Kira-koiraa kiinni ja sehan santasi ovesta pihalle kuin rasvattu salama... Suoraan pupujen ja oravien peraan tietty, eika se ainakaan mua uskonut kun koitin huhuilla tyttoa takaisin. Onneksi Alex oli kotona ja sai koiran melkein heti kiinni! En uskalla edes ajatella mita olis tapahtunut jos olisin ollut yksin kotona, hui!
Aamu alkoi siis jannittavasti, mutta viime paiviinkin on mahtunut toimintaa ihan kivasti. Tama viikko on myos ollut liikunnallisempi kun ollaan kayty uimassa, koiraa lenkittamassa ja juoksemassa. Tai eilen aamupaivalla ma kavin yksin holkalla ja samalla pallistelemassa rikkaan alueen mahtavia kartanoita :D
Toissailtana paasin myos mukaan viikottaiselle ruokaostosreissulle laheiseen superhypermarkettiin. Huomioita: Barbequekastikkeita on ainakin 50 erilaista laatua, samoin lettusiirappeja. Murohyllyt ovat taynna mita mielenkiintoisimpia koktaileja; loytyy neonvarisia rinkuloita ja kaikenmuotoisia lastuja ja hiutaleita. Kaikki mainostavat vaharasvaisuuttaan seka kuidun ja kalsiumin runsauttaan mutta ylenpalttisesta sokerikuorrutteesta ei tietenkaan kannata mainita... Jaateloaltaalla oli suunnattomia vaikeuksia valita joku mieleinen maku kun niitakin on niin sataa erilaista, eika yhtaan tuttua merkkia. Paitsi tietty Ben&Jerry's, joka maksaa puolet vahemman taalla :) Ostosten saldona oli 10 kassillista ruokaa, lasku $170! Vahan toista kuin oma ruokakori kerran pari viikossa :P
Eilen ajettiin Alexin kanssa laheiseen North Riverside -ostoskeskukseen, joka on suunnilleen Itakeskuksen kokoinen jollei isompikin. Siella ehdittiin pyoria sitten pari tuntia, ja mullehan tuli melkein paniikki kun niin lyhyessa ajassa olisi pitanyt ehtia katsella ja sovitella :D Loytyihan sielta sitten pari paitaa, shortseja, aurinkolasit ja koruja. Huomio: Vaatekoot ovat tosi hammentavia, valilla sopii 6, valilla 9 jne.. Onpa takalaisilla myos kuuluisa size 0 kaytossa :D Monet vaatekaupat oli liian teinityylisia mulle, mutta hakemalla loytyi sit omaan makuun sopiva. Onneks tuonnekin ostariin paasee uudestaan! Tosin North Riverside Mall on kuulemma siita pienemmasta paasta... Jos mun taytyy menna yhtaan isompaan keskukseen haluan kylla koko paivan kayttoon, kiitos!
Eilisiltaan lisaa toimintaa toi viela Erikin pyoravarkaus, siis hanen pyora varastettiin keskella kirkasta paivaa ja suoraan pojan alta! Valitettavasti talla seudulla kukoistaa tuo huligaanien pyorien varastelu, vanhemmat teinipojat tulee ja ryostaa nuorempien poikien pyorat ja joissain tapauksissa rahatkin. Onneksi Erikille ei sattunut mitaan ja han soitti heti poliisit, ja pyorakin saatiin sit takaisin ja pahat rikolliset poseen. Kaytiin sitten myohemmin poliisiasemalla hakemassa pyora takaisin, ja mullehan oli kokemus sinansa paasta tutustumaan turvallisesti paikallisen poliisin toimintaan :) Onneks taalla on kuitenkin runsaasti poliiseja partioimassa koko ajan, joten melko turvallisesti taalla voi kulkea. Toivottavasti Erikillekaan ei jaa mitaan traumoja.
Tom jo vitsaili et "Elina katsoo heti milloin seuraava kone lahtee takaisin Suomeen kun joutuu heti toisella viikolla poliisin kanssa tekemisiin" :D Ei vais, en oo lahdossa minnekaan!

tiistai 10. kesäkuuta 2008

Viikko takana

Tanaan olen sitten ollut viikon paivat uudessa kodissani :) Pikkuhiljaa alan paasta jyvalle siita, mita multa odotetaan ja toisaalta mita mahdollisuuksia mulla on tehda ja nahda. Nyt mun tyot taalla on ihan oikeasti alkaneet eli vastuu on paivasaikaan yksin mun! Vaikka varsinaista hommaa ei ole paljon niin on se kylla ainakin aluksi vaativaa pitaa kaikki langat kasissa. Mutta mulla on apuna selkeat aikataulut ja tiedan, mita kenenkin kuuluu tehda joten taytyy vain osata kaskyttaa :)
Viikonloppu meni siis rauhallisesti, kavin lauantaina yksinani pyorimassa Oak Parkin keskustassa ja kurkistin ihan mielenkiinnosta ruokakauppaan :D Ostin vitamiinivetta... Naurettavaa kylla tama paperipusseihin pakkaaminen, en oikeesti tajua mika jarki siina on.
Sunnuntaina olin mukana kattomassa Alexin futispelia ja onnistuin polttamaan siella olkapaani. Mut loppupelista alkoikin sit sataa jumalattomalla voimalla ja tuulikin kamalasti. Taalla on nyt liikkunu niita tornadoja mut eivat viela ole tulleet lahelle.
Eilen olin Katen mukana Chicagon Museum of Contemporary Artissa sisustustapahtumassa, jossa Kate oli siis tyon puolesta. Se oli periaatteessa cocktailjuhla, ilmaista ruokaa ja drinkkeja seka seurustelua. Mut ymparisto oli upea, saatiin vapaasti tutustua naytteilla oleviin Jeff Koonsin hienoihin toihin. Juttelinpa jopa yhden miehen kanssa joka on ollut Helsingissa toissa :)
Tanaan olisi suunnitelmissa menna uimaan laheiselle altaalle, tekee ihan hyvaa kun lampotila alkaa hiljalleen kivuta sinne +30 asteeseen!

lauantai 7. kesäkuuta 2008

The Windy City













Eka viikonloppu taalla Oak Parkissa on kaynnistynyt letkeasti. Aamupalaksi saatiin ihania tuoreita kanelidonitseja laheiselta Farmer's Marketilta, joka pidetaan aina lauantaisin. Kaytiin asken Katen kanssa viela katsomassa mita sielta loytyy, perus torijuttujahan siella oli. Kunhan sadot rupeaa valmistumaan niin valikoima tietty laajenee. Haettiin myos allaspassit, ihanaa kun pian paasee uimaan vaikka joka paiva! Viilennys tulee todella tarpeeseen koska taalla on ilma nyt jo kuin kasvihuoneessa! :D Pitaa menna shortsiostoksille...

Torstaina oli tosiaan nuoremman pojan, Erikin, baseball-peli. Enhan ma sita paljonkaan seurannu mutta ihan kiva oli paasta katsomaan junioreiden meininkia. Tapasin joitakin Erikin kavereita ja niiden vanhempia, ihan hauska nahda millaisessa porukassa se poika liikkuu :)

Eilen koittikin sitten suuri paiva kun mentiin tutkimaan Chicagon keskustaa. Tehtiin kiva bussikierros jolla sai tosi hyvan kasityksen kaupungista. Taytyy sanoa, etta on kylla mahtavan oloinen kaupunki loistavalla paikalla Michiganjarven rannalla. Kaupungin rannikko on kuulemma siksi melko puhdas koska Chicago River ei laske siihen, vaan sen virtaussuunta on kaannetty niin etta se laskeekin Mississippiin! Nerokasta...

Parhaita paloja eilisen kierrokselta oli ainakin Millenium Park, jossa on talla hetkella kaynnissa ilmainen Blues-festari, seka kaunis Navy Pier maailmanpyorineen. Saa oli tosin liian tuulinen, joten laitteet oli kiinni eika paasty ajelulle. Tuuli on siina kaupungissa aivan MIELETON, hyva ettei paa lentany irti :D Mutta ilmeisesti mun tarvii vaan tottua siihen, pojat ainakin nauroi kun meika suojaa naamaa kasilla koko ajan :) Chicagon lempinimi, Windy City, ei kuitenkaan ole peraisin tosta tuulisuudesta vaan se juontaa juurensa jonnekin 1800-luvun poliitikkoihin, jotka yksinkertaisesti puhuivat paljon p***aa, eli olivat "windy".

Talla visiitilla ei ehditty shoppailla ollenkaan tai kayda missaan museossa tms, niiden aika on sit myohemmin. Joku vkl mennaan myos White Soxin baseball-peliin :D Niin ja parasta ikina, jossain vaiheessa paasen myos lahimpaan Six Flags-huvipuistoon!! Triplajee!

Hmm, tassa taisi olla tarkeimmat tapahtumat. Pakko kylla kirjoittaa usein tai ma unohdan saman tien mita kaikkea onkaan tehty! Tanaan tai huomenna mennaan illalla kaymaan siella Blues Festeilla, muuten ei taida olla mitaan suurempia suunnitelmia. Ens viikolla sit alkaa mun tyot ihan oikeasti, hui! Lahinna jannittaa et osaanko pitaa tarpeeksi joota. Mut hyvin on kaikki lahteny rullaamaan joten ei mitaan syyta huoleen :)

torstai 5. kesäkuuta 2008

Hot and humid

Taalla kirjastossa istun taas paivittamassa, lahdin vanhemman pojan kanssa yhdessa keskustaan kun hanella loppui just koulu ja paivat on vapaat. Eilen illalla oli tosi mukavaa, kaytiin hommaamassa mulle adapteri ja sit grillattiin (tai siis ma vaan katsoin vieresta kun Kate grillasi :D) ja syotiin oikein hyvin. Sit viela katottiin Stanley Cup -finaalia jonka Detroit siis voitti, eli lahes kotiin tuli pokaali :) Pelin jalkeen annettiinkin sit ukkosmyrsky- ja TORNADOvaroitus! Mut ilmeisesti se varoitus ei viela merkkaa mitaan, eika tornadot tule nain urbaanille alueelle. Yolla kylla ukkosti ja salamoi. Ja tanaan on taas melko pilvista, mut lamminta ja kosteaa. Hetken kestaa etta totun tallaseen ilmastoon.
Viela en oo saanut paikallista puhelinliittymaa mut sekin varmaan hoituu tassa muutaman paivan sisalla. Tekstarit toimii kuitenkin, joskin ne tulee pitemman paalle kalliiksi.
Tanaan illalla koittaa mun ensimmainen ajokeikka! Nuoremmalla pojalla on baseball-peli, jonne me mennaan poikien kanssa yhdessa. Onneks sinne ajaessa ei tarvi kaantya kuin pari kertaa, joten ei pitas olla niin vaikeaa. Ja pikkuhiljaa alan hahmottamaan tata naapurustoakin. Eilen Kate ajelutti mua viereisen huonomman asuinalueen lapi, ja oli janna miten ihan silmanrapayksessa talot muuttui yhtakkia rapistuneiksi ja miten Oak Parkin vehreys vaihtui rumiin tiilihokkeleihin.
En malta odottaa etta paasen nakemaan just naita erilaisia seutuja, kuulemma viikonloppuna mennaan katsomaan ainakin Chinatownia ja ruottalaisten kaupunginosaa :D