12 tuntia reissun päällä ja löysin itseni taas aivan toisesta maailmasta, eli kotoisesta ja viileästä Suomesta. Ei voi muuta sanoa kuin että kesä meni aivan silmänräpäyksessä ja että on tullut koettua kaikenlaista ihmeellistä ja hienoa. Myös viimeinen viikko oli täynnä puuhaa, nimittäin maanantaina kävin Joen kanssa Chicagossa ensin uudestaan Hancock-tornissa ja sitten suunnistimme junalla Chinatowniin syömään. Paluumatkalla juna olikin ratkeamispisteessä kun viereiseltä White Soxien kotistadionilta purkautui väki kohti kaupunkia.
Keskiviikkona mentiin sitten Wrigleyvilleen katsomaan ja kokemaan Chicagon toisen baseballjoukkueen Cubsien peli. Oli kyllä melkoinen karnevaali ja hauska matsi vaikka hävisivätkin niukasti! Alkoholilaki oli tiukka, eivät kelpuuttaneet mun kansainvälistä ajokorttia ID:ksi :(
Torstaina vietimme sitten mun viimeistä iltaa perheen kanssa Oak Parkissa yhdessä ravintolassa hienolla aterialla. Siinä vaiheessa alkoi jo tuntua tosi haikealta kun tiesi ettei ole enää edes yhtä vuorokautta jäljellä!
Perjantaina sitten pakkasin loput laukkuni ja Kate ja Alex veivät mut kentälle. Kiittelin vuolaasti upeasta kesästä ja vannotin heitä tulemaan Suomeen mua katsomaan! Ei siis tarvinnut hyvästellä vaan sanottiin vaan näkemiin :)
Nyt on vielä hieman jet lagia, mutta eiköhän se tästä pian helpota ja rupea arkirutiinit muistumaan mieleen. On kyllä outoa kun ei ole höpsöä koiraa pyörimässä jaloissa eikä suuren perheen hälinää. Mutta on mukava olla taas tutussa ja turvallisessa Suomessa, sitä ei käy kiistäminen :) Ainahan sitä pääsee takaisin!
sunnuntai 24. elokuuta 2008
maanantai 18. elokuuta 2008
Kiiretta pitaa
Upeat bootsini!
Ice coffee tuli tarpeeseen kuumana paivana
Trump Tower Chicago Riverilta nahtyna
Southside jarvelta katsottuna
Hancock Centerista oli huisit nakymat!
Iltavalaistus alkoi syttya hiljalleen
Navy Pierin maailmanpyorassa
Shanghai Gold -sirkusHuhhuh, onpas ollut toimelias viikonvaihde! Viimeiselle viikonlopulle saatiin sullottua mukava maara ohjelmaa, eika nyt tarvitse enaa huolehtia siita etten ehdi nahda kaikkea mita haluan.
Torstaina lahdin katsastamaan Chicagon Art Instituten kun sisaanpaasy oli ilmainen kello viiden jalkeen. Kaunis (ja valtava) rakennus sijaitsee Grant Parkissa, melkein jarven rannalla ja sita laajennetaan parhaillaan, mutta silti kompleksin kiertamiseen olisi helposti saanut kulumaan useita tunteja. Ma kipaisin sen parissa tunnissa, en jaksanut niin keskittya 1600-luvun eurooppalaisiin muotokuviin :) Mutta aasialainen kokoelma seka amerikkalainen taide olivat hyvin mielenkiintoisia.
Perjantaina mentiin aamupaivasta Katen kanssa ostamaan mulle aidot cowboybootsit. Kauppa, johon mentiin oli taynna kaikenlaista western-tyylista varustetta ja esilla oli mm. Elvikselle kustomoidut saappaat. No loytyihan se mieleinen pari sitten viimein, komeat mustat kotkakuvioiset rotantappokengat! :) Tarjolla olisi ollut myos liskon- vuohen- kaarmeen tai rauskunnahasta tehtyja saappaita!
Iltapaivalla mentiin taas kaupunkiin, ensin tehtiin upea risteily Chicago Riverilla ja rannikolla. Kaupunki nayttaytyi taas erilaisesta vinkkelista joelta ja jarvelta katsottuna, oli oikein rentouttavaa istua kannella drinksu kourassa ja nauttia auringonpaisteesta ja maisemista! Risteilyn jalkeen Tom liittyi seuraamme ja suuntasimme Hancock Centerin Signature Roomiin, joka on nakoalaravintola 96. kerroksessa. Istuttiin ja katsottiin upeaa auringonlaskua seka Air & Water Shown lentonaytoksia, oli kylla Chicagon parhaat paikat!
Lauantaiaamuna paasin taas kokemaan yhden uuden kulttuurielamyksen, silla osallistuimme naapurin tyttojen bat mitzvaan taalla Oak Parkissa. Seremonia kesti yli kaksi tuntia ja hepreankielisia rukouksia luettiin yksi toisensa jalkeen, mutta kaiken kaikkiaan oli tosi mielenkiintoinen ja erilainen kokemus verrattuna suomalaiseen konfirmaatioon kaikessa tylsyydessaan. Rabbi laukoi hauskoja vitseja ja vanhempien puheet oli tosi koskettavia. Bat mitzva myos merkitsi tytoille selvasti enemman kuin mita ripillepaasy mulle, siina mielessa oli myoskin janna seurata tilaisuutta.
Saman paivan iltana ajettiin Mustangilla Chicagon Navy Pieriin katsomaan jokalauantaisia ilotulituksia. Raketteja ennen ehdittiin kuitenkin kayda maailmanpyorassa. Samalla paikalla oli se kuuluisa maailman ensimmainen maailmanpyora, jonka eras Mr. Ferris rakennutti Chicagon maailmannayttelya varten. Alkuperainen pyora oli tuplasti nykyista isompi! Nahtiin myos Shanghai Gold- sirkusesitys joka pesi olympialaisten voimistelijat mennen tullen. Notkeaa sakkia nuo kiinalaiset... Illan ilotulitukset olikin hieno show, ja taustamusiikkina soi mm. nostalginen Daruden Sandstorm :P
Eilen paasin vihdoin shoppailemaan Chicagon paaostoskadulle, Magnificent Milelle. Vietinkin kokonaiset 9 tuntia kaupoissa ravaten, ja kyllahan sielta jotain tarttui mukaan. Suurin osa putiikeista on vaan vahan meikalaisen budjetin ylapuolella, esim. Burberry, Gucci ja Tiffany's :) Viimein kello 7 illalla kaupat sulkeutuivat ja kaupunki hiljeni, joten oli pakko keskeyttaa shoppailu. Talla viikolla on viela muutama tilaisuus varmaankin tehda viimeiset hankinnat, silla suunnitelmissa on kayda Chinatownissa, teatterissa katsomassa Tony-palkinnon saanut Wicked seka Chicagon toisen baseballjoukkueen Cubsien matsissa.
keskiviikko 13. elokuuta 2008
Mita, ensi viikolla jo kotiin?!
Hups, kuva ovat vaarassa jarjestyksessa... Tama kuitenkin Conservatorysta
El trackin asemalla, taustalla haamottaa Sears Tower
Conservatoryn pysakki ja elevated track
Six Flagsin V2-laite
Frank Lloyd Wrightin studion edustallaWrightin kodin julkisivua
Lempilaite Raging Bull!Tiesin, etta tassa kay nain. Hammond Baysta palattuamme taytyi ruveta suunnittelemaan tarkkaan loppuajan ohjelmaa jotta saan kaiken irti kaupungista. Paniikkihan siita syntyy, ja jotenkin haluaisi pysayttaa ajan hetkeksi ettei se aivan luisuisi kasista. No, onneksi olen kuitenkin saanut jo paljon aikaiseksi.
Viime viikolla siis saatiin vihdoin aikataulut sopimaan Joen kanssa leffaillan suhteen. Muutama aukko sivistyksessa on nyt taytetty amerikkalaisten "kulttileffojen" osalta kun katsottiin Mel Brooksin Blazing Saddles ja Young Frankestein seka Coenin veljesten Big Lebowski. Sainpa testata myos Joen isan uutta "kolmipyoraa", jolla poljetaan melkein makuuasennossa. Matkanteko on siis tavallista pyoraa helpompaa. Vaki on alkanut suosia tata ja sahkopyoraa tyomatkakulkuvalineena yha enemman bensan hinnan noustessa kipukynnyksen yli. Sahkopyora olis kylla siisti vehje, siina on pieni moottori joka avittaa polkemisessa, mutta bensan kulutus on minimaalinen.
Torstaina olikin koko kesan ehdottomasti rankin paiva ainakin minun osalta, silla vein pojat ja heidan kaksi kaveria Six Flagsiin huvittelemaan. Lahdettiin aamuyhdeksalta kauniissa auringonpaisteessa, ja paiva pysyi erittain aurinkoisena ja kuumana koko ajan. Jopa keskella viikkoa huvipuisto oli aariaan myoten taynna porukkaa, joten jouduimme valitettavasti jonottamaan parhaisiin laitteisiin yli tunnin. Itsella voimat hyytyivat siina iltaseitseman maissa enka jaksanut enaa seista jonossa, mutta onneksi pojat jaksoivat sisukkaasti aina puiston sulkemiseen asti! Paras oli kylla Raging Bull -niminen vuoristorata, nimesta voi jo paatella etta vauhti oli huima :) Ja nama laitteet ovat sentaan jonottamisen arvoisia eika mitaan 30 sekunnin pyrahdyksia. Viimein 12 tunnin kieputtelun jalkeen paasimme paluumatkalle, ja oli kylla mielenkiintoinen kokemus ajaa pimealla pitkin nelikaistaisia valtateita! Selvittiin kuitenkin ehjin nahoin siina puolenyon jalkeen takaisin Oak Parkiin, ja painuttiin pikimmiten rattivasyneina mutta iloisina petiin.
Perjantaina koitti vihdoin ensimmainen kunnon shoppailupaiva Chicagossa. Suunnistin Tomin tyokaverin ohjeiden mukaan kaupungin indieosaan Wicker Parkiin koluamaan aivan ihania vintage- ja second hand -kauppoja. Tulihan sita valuuttaa kulutettua, mutta teinpa myos ihania loytoja, kuten hienon nahkalaukun!
Lauantaina sain viimein hilattua itseni Oak Parkin suosituimpaan kohteeseen, arkkitehti Frank Lloyd Wrightin kotimuseoon. Hassua, etta on asunut koko kesan ihan siina vieressa ja koko ajan siella lappaa turisteja ympari maailmaa ihastelemassa nerokkaan arkkitehdin tyylia! Olin kuulemma ensimmainen suomalainen, jonka meidan ryhman opas oli tavannut.
Iltapaivalla ajoimme koko konkkaronkka Wisconsinin puolelle perhetuttavan 50-vuotisjuhliin. Yllattavan hyvin sovin aina aikuisten poytaan, vaikka Kate ja Tom pelkaakin etta tylsistyn kuoliaaksi "vanhusten" seurassa :) Musta on vaan kiva tavata naita heidan ystavia ja nahda erilaisia koteja ja kuunnella heidan tarinoita. Ja kaikki on aina kiinnostuneita mun taustoista, ja usein monella on jopa jonkinlainen side Suomeen!
Seuraavat paivat ovatkin olleet melkoista loysailya. Sunnnuntaina tosin menin junalla laheiseen Greenfield Conservatoryyn, siis kasvitieteelliseen puutarhaan. Vihreyden keskella oli mukavan rauhoittavaa ja raikasta etenkin kuumana paivana. Alkuviikosta olen tollottanyt olympialaisia. Mielenkiintoista nahda nain amerikkalaisesta vinkkelista nama kisat. Ja kun takalaisia huippu-urheilijoita on niin paljon ei telkussa juuri muuta ehdita nayttaakaan kuin heidan menestymistaan! On se vahan toista kun jenkit ottavat mitaleja suunnilleen joka viides minuutti kun taas suomalaisilla taitaa olla perati kaksi mitalia koossa :) Taalla on hirvea Phelps-mania kaynnissa ainakin taman viikon, katsotaan sitten keta palvotaan ensi viikolla kun yleisurheilu alkaa.
tiistai 5. elokuuta 2008
Paratiisissa!












Heinakuun viimeinen viikko vietettiin siis Katen ja poikien seka koiran kanssa Katen tadin mokilla Hammond Bayssa Huron-jarven rannalla. Lauantaina rutistettiin loppumatka sinne, ja reissun polyt taytyikin heti karistaa pulahtamalla jarveen. Nain suomalaisnakokulmasta kyseinen jorpakko vaikuttaa kylla enemmankin trooppiselta merelta kuin jarvelta! Pohja on pehmoista hiekkaa ja vesi on todella kirkasta ja upean turkoosinsinista! Ja kun jarvikin on Lansi-Suomen laanin kokoinen niin tuntuu todellakin kuin olisi merenrannalla.
Ilmat suosivat meita koko viikon ajan ja vain yhtena yona satoi vetta. Muuten oli lamminta ja aurinkoista, eli vallan ihanteellinen saa rusketuksen kannalta! Siihen kun yhdistetaan paivittainen 3-4 tunnin telmiminen vedessa niin tuloksena on terve ulkomuoto :)
Sunnuntaina ja maanantaina tehtiin pitkat kavelylenkit molempiin suuntiin rannalla. Kiralla oli onnenpaivat kun se sai juosta sydamensa kyllyydesta! Iltaisin ammuttiin raketteja, joita ostettiin Indianasta kun ne on laillisia siella :)
Maanantai-illalla ajettiin Alpenaan Katen serkun Steven ja hanen perheen luokse. Stevella ja Janella on iso talo joen rannalla, siella istuttiin iltaa nuotion aaressa ja katseltiin upeaa tahtitaivasta. Tiistaina kaytiin kaupungissa ajamassa pienella karting-radalla, se oli hauskaa! Paivalla kaytiin lounastamassa isolla porukalla Alpenassa, jonka jalkeen mentiin rannalle seuraamaan Katen serkun poikien kiteboardingia.
Keskiviikkona oltiin taas takaisin Hammond Bayssa. Kate joutui ajamaan aamulla sairaalaan kun loydettiin punkinpurema hanen selasta. Punkki pahalainen oli tartuttanut Kateen Lymen taudin, joten antibioottikuurihan siita seurasi. Hanen sairaalareissun aikana mina ja pojat otettiin kajakki esiin ja melottiin jarvella ja sukelleltiin. Erik yritti opettaa mua seisomaan surffilaudan paalla mutta ei oikein sujunut.. Hauskaa oli kuitenkin! Illemmalla olin ihan puhki kun olin uinut valehtelematta koko paivan. Katen aiti ja aidin mies tulivat viela samana iltana mokille. Oli kylla taas kiva nahda Mimia, siina vasta on herttainen ja pippurinen rouva!
Torstai oli rento paiva, makoiltiin suurimmaksi osaksi riippumatossa ja luettiin kirjoja. Kavin tosin pyoralla kolmen mailin paassa olevassa pikkukaupassa hakemassa maitoa, siina olikin paivan saavutukset! Hieman myohemmalla sitten kavin viela poikien kanssa kavelemassa muutaman tunnin lenkin niemenkarkeen.
Perjantaina kaytiin laheisella Oqueoc-joen putouksilla uiskentelemassa, se oli oikein virkistavaa hirvikarpasia lukuunottamatta :) Sen jalkeen ajettiin Rogers Cityyn lounaalle, mutta paadyttiinkin kaupungissa olevaan tivoliin. Kavin yhdessa laitteessa, mutta pojat perati kolmessa. Erikille tulikin sitten huono olo vikan laitteen jalkeen, mahtoikohan ajoa edeltavalla pitsa-aterialla olla mitaan tekemista asian kanssa ;) Kotimatkalla kaytiin viela 40 mile pointin majakalla, paasimme jopa kiipeamaan ylos torniin, josta avautui hienot nakymat ulapalle.
Lauantaina oli taas kaunis ja kuuma paiva, joten mikas sen parempi tapa viettaa paivaa kuin kellua aalloilla uimapatjan paalla! Iltapaiva kului niita naita puuhastellessa, ja myohemmin Steve ja Jane lapsineen tulivat vastavierailulle. Kavin 7-vuotiaan Erinin kanssa saunomassa ja uimassa (mokilla oli siis ehta sauna!) ja illemmalla oli taas aika istua nuotion aaressa seka paahtaa vaahtokarkkeja.
Ilmat suosivat meita koko viikon ajan ja vain yhtena yona satoi vetta. Muuten oli lamminta ja aurinkoista, eli vallan ihanteellinen saa rusketuksen kannalta! Siihen kun yhdistetaan paivittainen 3-4 tunnin telmiminen vedessa niin tuloksena on terve ulkomuoto :)
Sunnuntaina ja maanantaina tehtiin pitkat kavelylenkit molempiin suuntiin rannalla. Kiralla oli onnenpaivat kun se sai juosta sydamensa kyllyydesta! Iltaisin ammuttiin raketteja, joita ostettiin Indianasta kun ne on laillisia siella :)
Maanantai-illalla ajettiin Alpenaan Katen serkun Steven ja hanen perheen luokse. Stevella ja Janella on iso talo joen rannalla, siella istuttiin iltaa nuotion aaressa ja katseltiin upeaa tahtitaivasta. Tiistaina kaytiin kaupungissa ajamassa pienella karting-radalla, se oli hauskaa! Paivalla kaytiin lounastamassa isolla porukalla Alpenassa, jonka jalkeen mentiin rannalle seuraamaan Katen serkun poikien kiteboardingia.
Keskiviikkona oltiin taas takaisin Hammond Bayssa. Kate joutui ajamaan aamulla sairaalaan kun loydettiin punkinpurema hanen selasta. Punkki pahalainen oli tartuttanut Kateen Lymen taudin, joten antibioottikuurihan siita seurasi. Hanen sairaalareissun aikana mina ja pojat otettiin kajakki esiin ja melottiin jarvella ja sukelleltiin. Erik yritti opettaa mua seisomaan surffilaudan paalla mutta ei oikein sujunut.. Hauskaa oli kuitenkin! Illemmalla olin ihan puhki kun olin uinut valehtelematta koko paivan. Katen aiti ja aidin mies tulivat viela samana iltana mokille. Oli kylla taas kiva nahda Mimia, siina vasta on herttainen ja pippurinen rouva!
Torstai oli rento paiva, makoiltiin suurimmaksi osaksi riippumatossa ja luettiin kirjoja. Kavin tosin pyoralla kolmen mailin paassa olevassa pikkukaupassa hakemassa maitoa, siina olikin paivan saavutukset! Hieman myohemmalla sitten kavin viela poikien kanssa kavelemassa muutaman tunnin lenkin niemenkarkeen.
Perjantaina kaytiin laheisella Oqueoc-joen putouksilla uiskentelemassa, se oli oikein virkistavaa hirvikarpasia lukuunottamatta :) Sen jalkeen ajettiin Rogers Cityyn lounaalle, mutta paadyttiinkin kaupungissa olevaan tivoliin. Kavin yhdessa laitteessa, mutta pojat perati kolmessa. Erikille tulikin sitten huono olo vikan laitteen jalkeen, mahtoikohan ajoa edeltavalla pitsa-aterialla olla mitaan tekemista asian kanssa ;) Kotimatkalla kaytiin viela 40 mile pointin majakalla, paasimme jopa kiipeamaan ylos torniin, josta avautui hienot nakymat ulapalle.
Lauantaina oli taas kaunis ja kuuma paiva, joten mikas sen parempi tapa viettaa paivaa kuin kellua aalloilla uimapatjan paalla! Iltapaiva kului niita naita puuhastellessa, ja myohemmin Steve ja Jane lapsineen tulivat vastavierailulle. Kavin 7-vuotiaan Erinin kanssa saunomassa ja uimassa (mokilla oli siis ehta sauna!) ja illemmalla oli taas aika istua nuotion aaressa seka paahtaa vaahtokarkkeja.
Sunnuntaina sitten taytyi valitettavasti lahtea paluumatkalle kohti Chicagoa. Oli tuskallista ahtautua autoon kauniina hellepaivana ja jattaa upea Hammond Bay taakse. Tuskallinen oli myos kotimatka, kesti 12 tuntia ennen kuin olimme takaisin Oak Parkissa!
Saa taalla on tukahduttavan kuuma ja kostea, ei huvita menna ulos ollenkaan. Parina viime paivana ei ollakaan puuhattu juuri mitaan, paitsi siivoiltu vuotaneen viemarin jalkia! Viime yona oli jo neljas kerta parin viikon sisaan kun kellarissa oleva viemariputki pullautti rusehtavan sisaltonsa lattialle ja sita sotkua on sitten mopattu vuorotellen. Taitavat satavuotiaan talon putket alkaa pettaa! Noh, huumorilla tastakin on selvitty. Maanantai-iltana koettiin myos kesan isoin ukkosmyrsky, tanaan luin lehdesta etta salamat iskivat 10 000 kertaa tunnissa! Tornadokin pyyhkaisi tasta naapurikaupungin ohitse, mutta suuremmilta vahingoilta saastyttiin.
Talla viikolla paasen toivottavasti poikien kanssa Six Flags -huvipuistoon, sinne on tosin tunnin ajomatka joten mun taytyy valmistautua moottoriteita varten. Olisihan se kylla vahan toista kuin Sarkanniemen laitteet...
perjantai 25. heinäkuuta 2008
Lomailun lomassa
Perjantaiehtoota vietetaan nyt Hamiltonin kylassa Michiganissa Katen serkun Rayn luona. Lahdimme tanaan Katen ja poikien kanssa ajomatkalle suvun mokille Hammond Bayhin, ja pysahdyttiin puolivalin etapille tanne. Viime viikko meni melko hujauksessa taas, vaikka ei sen suurempia tapahtumia ollutkaan. Tuntuu etta aika valuu ihan kasista, silla mulla on enaa kuukausi jaljella taalla! Taytyy siis lomaviikon jalkeen tehda tarkat suunnitelmat viimeisille viikoille, jotta varmasti ehdin tehda ja nahda kaiken mita olen suunnitellut.
Maanantai sujui kuitenkin rennoissa tunnelmissa, silla kaikki olivat viela vasyneita edellisen illan ajomatkasta Marquettesta Oak Parkiin. Ma kavin paivalla elamani ensimmaisessa pedikyyrissa, ja tuli kylla tarpeeseen! Se oli ihana aasialainen pikku kauneushoitola ihan kulman takana, eika maksanut kuin 15 dollaria!
Tiistaina taytyi taas paasta elokuviin, talla kertaa kavimme Alexin ja hanen kaverin kanssa katsomassa uuden Batman-leffan, joka kuvattiin Chicagossa. Taalla on ollut koko kesan kauhea Dark Knight -hypetys, mutta filmi osoittautui kylla kaiken sen halyn arvoiseksi. Illalla paasin viimein koeajamaan perheen uutta Mustangia, jonka Kate osti juurikin talta Hamiltonissa asuvalta serkultaan Oli kylla reteeta kruisailla sahkonsinisella avoautolla kohti Chicagoa!
Keskiviikkona koitti sitten ehdottomasti yksi kesan kohokohdista, nimittain Coldplayn konsertti! Ajoin United Centeriin yksinani, mutta tapasin siella Tomin kaverin kaverin, joten ei sentaan ihan orpona tarvinnut olla. Tama Tomin kaveri on toissa Ticketmasterilla ja han sai hommattua mulle aivan loistavan paikan lavan sivulta. Keikka oli aivan mahtava ja taytti koko suuren hallin ihan vaivatta. Kaksi tuntia meni aivan liian nopeasti!
Tana aamuna sitten valmistauduttiin matkaa varten, eika mikaan tietenkaan suju yllatyksetta tassa perheessa. Aamupaivasta meinaan huomattiin, etta kellarin viemari oli tulvinut yli, ja lattialla oli mukava lammikko ruskeaa vetta kaikkine sattumineen... No, onneksi olen tottunut vessojen siivoamiseen joten ei tama niin paha nakki ollut. Paastiin kuitenkin klooripesun jalkeen matkaan hyvissa ajoin iltapaivalla ja saavuttiin tanne Hamiltoniin muutama tunti sitten. Kavin asken ajelulla Katen serkun pojan Ryanin Jeepilla ja nyt loppuilta vaan istuskellaan ja levataan. Huomenna ajetaan Hammond Bayhin, jossa ollaankin sitten taas sivistyksen ulottumattomissa aina ensi sunnuntaihin saakka. Tervetuloa siis hyttyset, jarvi ja kesamokki! Kuulostaa melkein suomalaiselta mokkilomalta... :)
Maanantai sujui kuitenkin rennoissa tunnelmissa, silla kaikki olivat viela vasyneita edellisen illan ajomatkasta Marquettesta Oak Parkiin. Ma kavin paivalla elamani ensimmaisessa pedikyyrissa, ja tuli kylla tarpeeseen! Se oli ihana aasialainen pikku kauneushoitola ihan kulman takana, eika maksanut kuin 15 dollaria!
Tiistaina taytyi taas paasta elokuviin, talla kertaa kavimme Alexin ja hanen kaverin kanssa katsomassa uuden Batman-leffan, joka kuvattiin Chicagossa. Taalla on ollut koko kesan kauhea Dark Knight -hypetys, mutta filmi osoittautui kylla kaiken sen halyn arvoiseksi. Illalla paasin viimein koeajamaan perheen uutta Mustangia, jonka Kate osti juurikin talta Hamiltonissa asuvalta serkultaan Oli kylla reteeta kruisailla sahkonsinisella avoautolla kohti Chicagoa!
Keskiviikkona koitti sitten ehdottomasti yksi kesan kohokohdista, nimittain Coldplayn konsertti! Ajoin United Centeriin yksinani, mutta tapasin siella Tomin kaverin kaverin, joten ei sentaan ihan orpona tarvinnut olla. Tama Tomin kaveri on toissa Ticketmasterilla ja han sai hommattua mulle aivan loistavan paikan lavan sivulta. Keikka oli aivan mahtava ja taytti koko suuren hallin ihan vaivatta. Kaksi tuntia meni aivan liian nopeasti!
Tana aamuna sitten valmistauduttiin matkaa varten, eika mikaan tietenkaan suju yllatyksetta tassa perheessa. Aamupaivasta meinaan huomattiin, etta kellarin viemari oli tulvinut yli, ja lattialla oli mukava lammikko ruskeaa vetta kaikkine sattumineen... No, onneksi olen tottunut vessojen siivoamiseen joten ei tama niin paha nakki ollut. Paastiin kuitenkin klooripesun jalkeen matkaan hyvissa ajoin iltapaivalla ja saavuttiin tanne Hamiltoniin muutama tunti sitten. Kavin asken ajelulla Katen serkun pojan Ryanin Jeepilla ja nyt loppuilta vaan istuskellaan ja levataan. Huomenna ajetaan Hammond Bayhin, jossa ollaankin sitten taas sivistyksen ulottumattomissa aina ensi sunnuntaihin saakka. Tervetuloa siis hyttyset, jarvi ja kesamokki! Kuulostaa melkein suomalaiselta mokkilomalta... :)
sunnuntai 20. heinäkuuta 2008
Yooperlandian seikkailut





















Tiistaista sunnuntaihin kestanyt ekskursio Michiganin Upper Peninsulaan on nyt takana pain, mutta todistuksena matkasta ovat lukuisat mustelmat, hyttysenpistot ja valokuvat, mutta ennen kaikkea mahtavat kokemukset ja muistot. Oli ihanaa olla lahes viikko poissa "sivistyksesta", siis puhelinverkon ulottumattomissa ja keskella ei mitaan, luonnon helmassa.
Luonnon helmaan ja Lake Superiorin rannoille paastakasemme jouduimme tosin ajamaan satoja maileja, mutta reitin varrelle osui monia mielenkiintoisia pysahdyspaikkoja. Tiistai-iltana ajettiin Wisconsinin halki ja yovyttiin Iron Mountainissa, mista jatkettiin seuraavana aamuna aivan Michiganin pohjoisimpaan osaan, Hancockin kaupunkiin ja kuparikaivokselle. Hancockissa asustaa muuten suurin suomalaisvaesto Suomen ulkopuolella, ja sen kylla huomasi! Suomen lippuja nakyi kaikkialla ja monen kaupan omistajalla oli harmalainen sukunimi. Jopa katujen nimet olivat kylteissa seka englanniksi etta suomeksi! Kuparikaivos oli jannittava kokemus, paasimme kaymaan vuoren sisalla ja toteamaan kaivostyolaisten jarkyttavat olot. Kaivos oli aikanaan 1900-luvun alussa todella tuottoisa, mahtoikohan runsaalla suomalaisten tyopanoksella olla asian kanssa jotain tekemista...? :) Kyseinen kaivos nimittain palkkasi ensimmaiset suomalaiset siirtolaiset.
Myohemmin samana paivana ajoimme viela muutaman tunnin paahan Big Bayn kylaan, jossa yovyimme perjantaihin saakka mukavassa mokissa. Torstaina vuokrattiin kajakit ja melottiin ja uitiin koko paiva viereisella Lake Independencella. Tama oli mun ensikohtaaminen kajakin kanssa mutta melko helpostihan silla paasi eteenpain. Luonto nailla seuduilla on lahes samanlaista kuin Suomessa, joten olo oli erittain kotoisa! Jarvivesi on tosin paljon kirkkaampaa jopa pienemmissa jarvissa, mutta Superiorin vesi on lahes kristallinkirkasta (tosin jaaaaaatavaa...)!
Iltapaivalla seurueeseemme liittyivat Katen sisko, siskontytto, aiti ja tati. Naisvoittoinen jengi siis koossa Alexia ja Erikia lukuunottamatta :) Alkaneesta rankkasateesta huolimatta ajoimme katsomaan Big Bayn majakkaa, joka seisoi upean jyrkanteen reunalla. Nakyma Superiorille oli huikaiseva varsinkin myrskysaalla. Majakka ja tontti sattuivat olemaan myynnissa, ja jos omistaisin muutaman miljoonan niin paikka olisi jo mun!
Illalla mentiin viela uimaan ja melomaan, joten paivan saldona oli helposti viitisen tuntia vedessa :) Paivan paatteeksi pelattiin koko porukalla era Apples to Applesia, eraanlaista sanapelia, jonka mina ulkomaalaisvahvistus melkein voitin!
Perjantaiaamu alkoi kajakkiretkella pienelle joelle, jota meloin lasten kanssa ylos kunnes jaatiin jumiin ja piti kaantya takaisin. Sitten oli aika jattaa Big Bay taakse ja suunnata parikymmenta mailia etelaan Katen suvun omistamalle jarvitontille. Suku rakentaa mokkia todellakin jumalan selan taakse, silla tontille ei edes paase tieta pitkin vaan sinne pitaa patikoida! Mutta paikka on tosi hieno, aivan kuin Kainuussa! Lainasimme naapureiden polkuveneita ja suuntasimme taas joukolla pienen jarven keskelle polskimaan. Uintireissun jalkeen ajoimme ihanaan kahvilaan espressolle ja mustikkapiirakalle. Illalla saavuimme Superiorin rannalla sijaitsevaan Marquetten kaupunkiin, jossa Kate on viettanyt kaikki lapsuutensa kesat. Kaytiin ihastelemassa paikkoja, muun muassa auringonlaskua Presque Islelta kasin. Tosi idyllinen pikkukaupunki, mita ei kylla uskoisi kun kaupunki kuitenkin perustettiin rautamalmisatamaksi!
Lauantai valkeni viileana, mutta selkeana. Aamupaivasta kavimme laheisessa Touch of Finland -putiikissa, josta ostin muille koemaisteltavaksi lakua, Fazerin suklaata ja Mariannerakeita. Kate osti myos Juhla Mokkaa (melkein 20 dollaria paketti!!) ja Turun sinappia. Putiikissa oli myos uskomaton maara paikallista Yooperland-kraasaa, joka on kuin sekoitus hullua suomalaisuutta ja superhullua amerikkalaisuutta. Tuloksena on mita kummallisimpia muka-suomalaisia vekottimia! :D Mutta huvittava naky kaiken kaikkiaan. Upper Peninsulaa kutsutaan siis Yooperlandiksi, ja paikalliset ovat erittain ylpeita omalaatuisesta luonteestaan. Tavallaan porukka on taalla siis yhta omituista kuin Suomen takapajuloissa, mutta taalla kukaan ei ujostele tai hapeile! :D
Paiva jatkui urheilullisemmissa merkeissa, silla vuorossa oli kiipeaminen Sugarloaf-kukkulalle. Vuorelta oli taas arvatenkin huikeat nakymat jarvelle ja rannikolle. Nahtiin myos kuinka kylmalta Superiorilta tuleva sumu ymparoi kukkulan. Sugarloafilta laskeuduttuamme mentiin takaisin Presque Islelle, missa kiivettiin kallioille ja hypittiin noin 10 metrin korkeudelta hyytavaan jarveen! Hieman pelotti aluksi mutta pakkohan se oli kun kaikki muutkin loikkivat edelta :D Oli kylla huisi tunne hypata reunalta ja pudota pari sekuntia! Vesi oli tosiaan kylymaa, alle 10-asteista! Mutta siina kohtaa se oli arviolta 8 metria syvaa ja ihanan turkoosinsinista, kirkasta vetta! Kylmyys ei juurikaan estanyt, vaan hypittiin jokainen useamman kerran ennen kuin hypotermian merkit alkoivat tuntua :) Sen jalkeen mentiin taas suloiseen kahvilan lampoon, talla kertaa kaakaolle ja porkkanakakulle!
Lauantai-ilta vietettiin viela Marquettessa rennoissa merkeissa Ramada Innin porealtaasta ja saunasta nautiskellen. Juteltiin siella yhden seurueen kanssa, jolla oli sukujuuret niin Norjassa, Ruotsissa kuin Suomessakin. Uni maittoi saunomisen jalkeen uskomattoman hyvin! Sunnuntaina ajettiin sitten kahdeksan tuntia takaisin Chicagoon ja kaupungin halyyn, ja tuli kylla heti ikava sita rauhallisuutta ja raikasta ilmaa. Taalla on nimittain taas tappohelle ja kosteusprosentti lahemmas sata :P No, viikon paasta lahdetaankin sitten taas lomalle Hammond Bayhin toiselle puolelle Michigania! Jospa sita jotenkin taman viikon kestaa ;)
Luonnon helmaan ja Lake Superiorin rannoille paastakasemme jouduimme tosin ajamaan satoja maileja, mutta reitin varrelle osui monia mielenkiintoisia pysahdyspaikkoja. Tiistai-iltana ajettiin Wisconsinin halki ja yovyttiin Iron Mountainissa, mista jatkettiin seuraavana aamuna aivan Michiganin pohjoisimpaan osaan, Hancockin kaupunkiin ja kuparikaivokselle. Hancockissa asustaa muuten suurin suomalaisvaesto Suomen ulkopuolella, ja sen kylla huomasi! Suomen lippuja nakyi kaikkialla ja monen kaupan omistajalla oli harmalainen sukunimi. Jopa katujen nimet olivat kylteissa seka englanniksi etta suomeksi! Kuparikaivos oli jannittava kokemus, paasimme kaymaan vuoren sisalla ja toteamaan kaivostyolaisten jarkyttavat olot. Kaivos oli aikanaan 1900-luvun alussa todella tuottoisa, mahtoikohan runsaalla suomalaisten tyopanoksella olla asian kanssa jotain tekemista...? :) Kyseinen kaivos nimittain palkkasi ensimmaiset suomalaiset siirtolaiset.
Myohemmin samana paivana ajoimme viela muutaman tunnin paahan Big Bayn kylaan, jossa yovyimme perjantaihin saakka mukavassa mokissa. Torstaina vuokrattiin kajakit ja melottiin ja uitiin koko paiva viereisella Lake Independencella. Tama oli mun ensikohtaaminen kajakin kanssa mutta melko helpostihan silla paasi eteenpain. Luonto nailla seuduilla on lahes samanlaista kuin Suomessa, joten olo oli erittain kotoisa! Jarvivesi on tosin paljon kirkkaampaa jopa pienemmissa jarvissa, mutta Superiorin vesi on lahes kristallinkirkasta (tosin jaaaaaatavaa...)!
Iltapaivalla seurueeseemme liittyivat Katen sisko, siskontytto, aiti ja tati. Naisvoittoinen jengi siis koossa Alexia ja Erikia lukuunottamatta :) Alkaneesta rankkasateesta huolimatta ajoimme katsomaan Big Bayn majakkaa, joka seisoi upean jyrkanteen reunalla. Nakyma Superiorille oli huikaiseva varsinkin myrskysaalla. Majakka ja tontti sattuivat olemaan myynnissa, ja jos omistaisin muutaman miljoonan niin paikka olisi jo mun!
Illalla mentiin viela uimaan ja melomaan, joten paivan saldona oli helposti viitisen tuntia vedessa :) Paivan paatteeksi pelattiin koko porukalla era Apples to Applesia, eraanlaista sanapelia, jonka mina ulkomaalaisvahvistus melkein voitin!
Perjantaiaamu alkoi kajakkiretkella pienelle joelle, jota meloin lasten kanssa ylos kunnes jaatiin jumiin ja piti kaantya takaisin. Sitten oli aika jattaa Big Bay taakse ja suunnata parikymmenta mailia etelaan Katen suvun omistamalle jarvitontille. Suku rakentaa mokkia todellakin jumalan selan taakse, silla tontille ei edes paase tieta pitkin vaan sinne pitaa patikoida! Mutta paikka on tosi hieno, aivan kuin Kainuussa! Lainasimme naapureiden polkuveneita ja suuntasimme taas joukolla pienen jarven keskelle polskimaan. Uintireissun jalkeen ajoimme ihanaan kahvilaan espressolle ja mustikkapiirakalle. Illalla saavuimme Superiorin rannalla sijaitsevaan Marquetten kaupunkiin, jossa Kate on viettanyt kaikki lapsuutensa kesat. Kaytiin ihastelemassa paikkoja, muun muassa auringonlaskua Presque Islelta kasin. Tosi idyllinen pikkukaupunki, mita ei kylla uskoisi kun kaupunki kuitenkin perustettiin rautamalmisatamaksi!
Lauantai valkeni viileana, mutta selkeana. Aamupaivasta kavimme laheisessa Touch of Finland -putiikissa, josta ostin muille koemaisteltavaksi lakua, Fazerin suklaata ja Mariannerakeita. Kate osti myos Juhla Mokkaa (melkein 20 dollaria paketti!!) ja Turun sinappia. Putiikissa oli myos uskomaton maara paikallista Yooperland-kraasaa, joka on kuin sekoitus hullua suomalaisuutta ja superhullua amerikkalaisuutta. Tuloksena on mita kummallisimpia muka-suomalaisia vekottimia! :D Mutta huvittava naky kaiken kaikkiaan. Upper Peninsulaa kutsutaan siis Yooperlandiksi, ja paikalliset ovat erittain ylpeita omalaatuisesta luonteestaan. Tavallaan porukka on taalla siis yhta omituista kuin Suomen takapajuloissa, mutta taalla kukaan ei ujostele tai hapeile! :D
Paiva jatkui urheilullisemmissa merkeissa, silla vuorossa oli kiipeaminen Sugarloaf-kukkulalle. Vuorelta oli taas arvatenkin huikeat nakymat jarvelle ja rannikolle. Nahtiin myos kuinka kylmalta Superiorilta tuleva sumu ymparoi kukkulan. Sugarloafilta laskeuduttuamme mentiin takaisin Presque Islelle, missa kiivettiin kallioille ja hypittiin noin 10 metrin korkeudelta hyytavaan jarveen! Hieman pelotti aluksi mutta pakkohan se oli kun kaikki muutkin loikkivat edelta :D Oli kylla huisi tunne hypata reunalta ja pudota pari sekuntia! Vesi oli tosiaan kylymaa, alle 10-asteista! Mutta siina kohtaa se oli arviolta 8 metria syvaa ja ihanan turkoosinsinista, kirkasta vetta! Kylmyys ei juurikaan estanyt, vaan hypittiin jokainen useamman kerran ennen kuin hypotermian merkit alkoivat tuntua :) Sen jalkeen mentiin taas suloiseen kahvilan lampoon, talla kertaa kaakaolle ja porkkanakakulle!
Lauantai-ilta vietettiin viela Marquettessa rennoissa merkeissa Ramada Innin porealtaasta ja saunasta nautiskellen. Juteltiin siella yhden seurueen kanssa, jolla oli sukujuuret niin Norjassa, Ruotsissa kuin Suomessakin. Uni maittoi saunomisen jalkeen uskomattoman hyvin! Sunnuntaina ajettiin sitten kahdeksan tuntia takaisin Chicagoon ja kaupungin halyyn, ja tuli kylla heti ikava sita rauhallisuutta ja raikasta ilmaa. Taalla on nimittain taas tappohelle ja kosteusprosentti lahemmas sata :P No, viikon paasta lahdetaankin sitten taas lomalle Hammond Bayhin toiselle puolelle Michigania! Jospa sita jotenkin taman viikon kestaa ;)
maanantai 14. heinäkuuta 2008
Museourakointia
Pilvisella saalla kaupunkia riitti silmankantamattomiin :)
Sears Tower ulkoapain
Sudanilaista jammailua
Field Museumin portailla
Taustalla Grant Park, Lake Michigan ja Chicagon siluetti
Viimeisin viikko rapakon talla puolen on sujunut nahtavyyksiin tutustuessa. Olin poikien kanssa kolmeen eri otteeseen Chicagossa kiertamassa museoita, ja kunnioitettavan hyvin he jaksoivatkin kiertaa mukana. Heilla on vaan tuo paivarytmi venynyt siihen pisteeseen etta on turha yrittaakaan lahtea liikkeelle ennen kello yhtatoista :D
Tiistaina kavimme Museum of Science and Industryssa, jossa riitti mielenkiintoista nahtavaa yli kolmeksi tunniksi, muun muassa dinosauruselokuva, rautateiden historiaa seka genetiikkaa. Nahtiinpa myos kananpoikien kuoriutuvan!
Torstaina oli vuorossa Sears Tower, joka oli muistaakseni Malesian Petronas Towereiden rakentamiseen saakka maailman korkein rakennus. Sears Towerin 103. kerroksesta saimme ihailla alla ja ymparilla levittaytyvaa Chicagoa. Kirkkaalla ilmalla sielta voi nahda nelja osavaltiota: Illinoisin, Indianan, Wisconsinin ja Michiganin!
Chicagon huipulta jatkoin iltaa yhden Tomin tyokaverin Kasian kanssa. Han on Puolasta kotoisin, mutta muutti nelja vuotta sitten Chicagoon ja on siis arkkitehti tata nykya. Kasia on lupautunut viemaan mua kiinnostaviin livemusiikkibaareihin, mutta torstaina mentiin Millenium Parkiin kuuntelemaan sudanilaisia bandeja, jotka esiintyivat Music without borders -nimisessa konsertissa. Musiikki oli tosi mukaansatempaavaa ja rytmikasta, vaikkei sanoja ymmarrettykaan! Muiden ihmisten katseleminen oli kanssa oma huvinsa, kun paikalla oli paljon afrikkalaiseen (sudanilaiseen?) tyyliin pukeutuneita.
Seuraavana paivana junailtiin taas kaupunkiin, talla kertaa kohteena oli Field Museum, eli periaatteessa luonnonhistoriallinen museo. Siella nahtiin mm. suurimman koskaan loydetyn tyrannosauruksen luuranko, meteoriitteja ja muinaisen Egyptin ihmeita. Mulle kaikkein mielenkiintoisin oli kylla Amerikan intiaaneja esitteleva osasto, koska sellaista harvemmin nakee Suomessa.
Perjantai-illan suunnitelmat Feistin keikasta Chicagossa jouduin harmikseni hautaamaan kun en sahlayksiltani saanut lippua hankituksi. Ne oli myyty loppuun juuri mun nenan edesta.
Lauantaina Kate ja Tom olivat poissa kotoa juhlimassa haapaivaansa. Me muut kaytiin leffassa katsomassa Get Smart, joka oli aivan sairaaaaan hauska :) Illalliseksi tilattiin perinteiseen chicagolaiseen tyyliin "stuffed pizza", joka oli vahan kuin piirakan malliin tehty. Tuhdit taytteet toki kuuluivat asiaan.
Sunnuntaina ma leivoin aamulla kunnon suomalaisia korvapuusteja, mika vaati hieman soveltamista kun ei kaikkia aineita tahtonut loytya kaupasta. Siis miten voi olla etta valtavissa jumbomarketeissa ei ole kardemummaRouhetta eika raesokeria?? Eika taalla myoskaan harrasteta tuorehiivaa. Noh, taikina syntyi kuitenki ongelmitta, mutta uunin kanssa en oikein osannut toimia. Ensimmainen pellillinen paasikin hiukan karahtamaan, mutta toisesta tuli oikein hyva. Laitoin tavallista hienoa sokeria pullien paalle, joka alkoi miltei palamaan uunissa. Siita levisi koko taloon ihmeellinen hoyry, ja pian Alex tuleekin jo alakertaan kysymaan etta "missa palaa" :D Mutta tuoksu oli kuulemma hyva! Sitten Alex menee pakastimelle ja ihmettelee missa se paketti on, josta pullat tuli! Taytyi selittaa etta leivoin ne ihan alusta asti omin katosin :)
Sunnuntai-iltana Dominique ja hanen kaveri Mike veivat mut yhteen heavy metal -baariin Chicagon pohjoispuolella. Paikka oli ihan mahtava, sopivan pieni hamyinen baari ja paljon tatuoituja jannittavia ihmisia! Oli kiva paasta pitkasta aikaa omanikaisten tyyppien seuraan, pelkaan etta huumorintaju luisuu muuten liiaks teinipoikien tasolle :D! Kuma's Corner on myos loistava ruokapaikka, ma soin Iron Maiden -hampurilaisen, jossa oli avokadoa ja chilipippureita. Dominiquen purilaisesta taas loytyi rommimarinoitua paarynaa ja brieta seka karamellisoitua sipulia!! Nami :)
Nyt olis pari paivaa aikaa valmistautua kohtaamaan Michiganin Upper Peninsulan villi luonto, jonne suuntaamme tiistaina. Luvassa on patikointia, telttailua ja melomista jumalan selan takana, voiko parempaa ollakaan!
Tiistaina kavimme Museum of Science and Industryssa, jossa riitti mielenkiintoista nahtavaa yli kolmeksi tunniksi, muun muassa dinosauruselokuva, rautateiden historiaa seka genetiikkaa. Nahtiinpa myos kananpoikien kuoriutuvan!
Torstaina oli vuorossa Sears Tower, joka oli muistaakseni Malesian Petronas Towereiden rakentamiseen saakka maailman korkein rakennus. Sears Towerin 103. kerroksesta saimme ihailla alla ja ymparilla levittaytyvaa Chicagoa. Kirkkaalla ilmalla sielta voi nahda nelja osavaltiota: Illinoisin, Indianan, Wisconsinin ja Michiganin!
Chicagon huipulta jatkoin iltaa yhden Tomin tyokaverin Kasian kanssa. Han on Puolasta kotoisin, mutta muutti nelja vuotta sitten Chicagoon ja on siis arkkitehti tata nykya. Kasia on lupautunut viemaan mua kiinnostaviin livemusiikkibaareihin, mutta torstaina mentiin Millenium Parkiin kuuntelemaan sudanilaisia bandeja, jotka esiintyivat Music without borders -nimisessa konsertissa. Musiikki oli tosi mukaansatempaavaa ja rytmikasta, vaikkei sanoja ymmarrettykaan! Muiden ihmisten katseleminen oli kanssa oma huvinsa, kun paikalla oli paljon afrikkalaiseen (sudanilaiseen?) tyyliin pukeutuneita.
Seuraavana paivana junailtiin taas kaupunkiin, talla kertaa kohteena oli Field Museum, eli periaatteessa luonnonhistoriallinen museo. Siella nahtiin mm. suurimman koskaan loydetyn tyrannosauruksen luuranko, meteoriitteja ja muinaisen Egyptin ihmeita. Mulle kaikkein mielenkiintoisin oli kylla Amerikan intiaaneja esitteleva osasto, koska sellaista harvemmin nakee Suomessa.
Perjantai-illan suunnitelmat Feistin keikasta Chicagossa jouduin harmikseni hautaamaan kun en sahlayksiltani saanut lippua hankituksi. Ne oli myyty loppuun juuri mun nenan edesta.
Lauantaina Kate ja Tom olivat poissa kotoa juhlimassa haapaivaansa. Me muut kaytiin leffassa katsomassa Get Smart, joka oli aivan sairaaaaan hauska :) Illalliseksi tilattiin perinteiseen chicagolaiseen tyyliin "stuffed pizza", joka oli vahan kuin piirakan malliin tehty. Tuhdit taytteet toki kuuluivat asiaan.
Sunnuntaina ma leivoin aamulla kunnon suomalaisia korvapuusteja, mika vaati hieman soveltamista kun ei kaikkia aineita tahtonut loytya kaupasta. Siis miten voi olla etta valtavissa jumbomarketeissa ei ole kardemummaRouhetta eika raesokeria?? Eika taalla myoskaan harrasteta tuorehiivaa. Noh, taikina syntyi kuitenki ongelmitta, mutta uunin kanssa en oikein osannut toimia. Ensimmainen pellillinen paasikin hiukan karahtamaan, mutta toisesta tuli oikein hyva. Laitoin tavallista hienoa sokeria pullien paalle, joka alkoi miltei palamaan uunissa. Siita levisi koko taloon ihmeellinen hoyry, ja pian Alex tuleekin jo alakertaan kysymaan etta "missa palaa" :D Mutta tuoksu oli kuulemma hyva! Sitten Alex menee pakastimelle ja ihmettelee missa se paketti on, josta pullat tuli! Taytyi selittaa etta leivoin ne ihan alusta asti omin katosin :)
Sunnuntai-iltana Dominique ja hanen kaveri Mike veivat mut yhteen heavy metal -baariin Chicagon pohjoispuolella. Paikka oli ihan mahtava, sopivan pieni hamyinen baari ja paljon tatuoituja jannittavia ihmisia! Oli kiva paasta pitkasta aikaa omanikaisten tyyppien seuraan, pelkaan etta huumorintaju luisuu muuten liiaks teinipoikien tasolle :D! Kuma's Corner on myos loistava ruokapaikka, ma soin Iron Maiden -hampurilaisen, jossa oli avokadoa ja chilipippureita. Dominiquen purilaisesta taas loytyi rommimarinoitua paarynaa ja brieta seka karamellisoitua sipulia!! Nami :)
Nyt olis pari paivaa aikaa valmistautua kohtaamaan Michiganin Upper Peninsulan villi luonto, jonne suuntaamme tiistaina. Luvassa on patikointia, telttailua ja melomista jumalan selan takana, voiko parempaa ollakaan!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

